Optinen kuitu on tulevaisuuden yhteyksien perusta
Vuosi 2020 on ollut monesta syystä ikimuistoinen. Ensinnäkin maailmaa koetteli koronapandemia. Rajoittavat toimenpiteet, kuten mahdollisimman paljon kotona työskentely, korostivat entisestään vankan digitaalisen infrastruktuurin merkitystä. Organisaatioiden digitalisaatio kiihtyi osittain pandemian vuoksi, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Speer IT kysyi useilta asiantuntijoilta heidän näkemyksiään digitaalisesta tulevaisuudesta. Kaksiosaisen sarjan ensimmäisessä osassa Jaap van der Hout (DELTA Fiber Nederland) ja Ian Drury (Ultranyx) katsovat tulevaisuuteen.
Hybridityöskentely jatkuu
Koronapandemia määritteli vuoden 2020 ja osittain myös vuoden 2021. Mutta vuosi 2020 oli myös vuosi, jolloin Speer IT täytti 20 vuotta. Valitettavasti tätä merkkipaalua jouduttiin juhlimaan ilman suurempaa hälyä. Vuosipäivä on kuitenkin hyvä syy pyytää erilaisia asiantuntijoita ottamaan esiin kristallipallonsa ja piirtämään kuvan digitaalisen infrastruktuurin tulevaisuudesta. ”Kuituoptiset verkot olivat jo nousussa viime vuosina, ja koronapandemia on vain kiihdyttänyt tätä kehitystä”, sanoo Jaap van der Hout, tietohallintopäällikkö teleyritys DELTA Fiber Nederlandissa, joka tunnetaan DELTA-, Caiway- ja DELTA Fiber Netwerk -palveluistaan. Hän vastaa yrityksensä verkon ns. ”Layer 1” -tasosta: fyysisestä verkkoinfrastruktuurista, joka koostuu koaksiaali- ja kuituoptisista kaapeleista. ”Pandemia on selvästi osoittanut, että internetpalvelut ja kaistanleveys ovat yhä tärkeämpiä.” Henkilökohtaisesti uskon myös, että nykyinen pakollinen hybridityöskentely, eli toimiston ja kodin yhdistelmä, jatkuu myös tulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaistanleveyden kysyntä jatkaa kasvuaan. Huomaamme tämän jo nyt esimerkiksi valokuituverkkoihimme muodostuvien yhteyksien määrän nopeasta kasvusta.
Laajakaistan tulevaisuus näyttää Alankomaissa valoisalta. Van der Houtilla on kuitenkin varoitus. ”Vastataksemme kasvavaan kaistanleveyden kysyntään me ja luultavasti myös muut osapuolet jatkamme digitaalisen infrastruktuurin laajentamista. Tämä voi aiheuttaa haasteita. En tarkoita niinkään niin sanottuja maaseutualueita ja suurkaupunkeja, koska niissä kattavuus on jo hyvä. Kyse on pikemminkin välialueista, pienemmistä kaupunkikeskuksista ja kylistä. Meidän ja muiden osapuolten odotetaan asentavan sinne optista kuitua tulevina vuosina. Osapuolet voivat törmätä toisiinsa siellä, mikä aiheuttaa käytännön haasteita. Esimerkiksi tehokkuuden ja rakentamisen nopeuden suhteen. Tarvitaan kipeästi hyvä rekisteri siitä, mitä maassa on.”
Verkko-omaisuuden hyvä rekisteröinti on välttämätöntä
Jaap van der Hout näkee kaapeleiden ja muiden maanalaisen omaisuuden rekisteröinnille tärkeän roolin digitaalisen infrastruktuurin laajentuessa, juuri siksi, että eri palveluntarjoajat jatkavat verkkojensa laajentamista. ”Hyvä rekisteröinti on välttämätöntä, minkä vuoksi käytämme Speer IT:n Cocon-ohjelmistoa, jolla tallennamme verkkoinfrastruktuurimme tiedot. Se tarjoaa myös yhteistyökumppaneillemme, kuten mekaanikoille ja urakoitsijoille, helpon tavan paitsi hakea tietoa myös jakaa omaa osaamistaan. Näin vältämme viivästyksiä verkkojemme rakentamisessa ja ylläpidossa. Sillä sitä emme voi sallia, nyt eikä tulevaisuudessa.”
Brittien nälkä laajakaistalle
Laajakaistan eteneminen on selvästi nähtävissä myös Alankomaiden rajojen ulkopuolella. Otetaan esimerkiksi Iso-Britannia. Ian Drury, brittiläisen ohjelmistovalmistajan ja IT-palveluntarjoajan Ultranyxin perustaja ja toimitusjohtaja, tietää siitä kaiken. Hänen yrityksensä palvelee muun muassa brittiläistä televiestintäalaa tarjoamalla ohjelmistoja ja palveluja big data -analyysin ja geolokaatio (esineiden sijainnin määrittäminen digitaalisen tiedon, kuten IP-osoitteiden, avulla) alalla. Hänellä itsellään on tausta televiestinnän alalta. Vuosia sitten hän oli entisessä työpaikassaan BT:ssä mukana ensimmäisessä laajamittaisessa laajakaistayhteyksien käyttöönotossa Isossa-Britanniassa. ”Kun perustimme Ultranyxin noin yhdeksän vuotta sitten, kaistanleveyden kysyntä oli jo kasvussa Isossa-Britanniassa. Kasvu on vain kiihtynyt, etenkin viime aikoina. Otetaan esimerkiksi videoneuvottelut. Kun työskentelin BT:llä, käytimme jo tällaisia neuvottelutapoja. Nyt ne ovat välttämättömyyden pakosta yleistyneet suurelle osalle työssäkäyvää väestöä. En olisi yllättynyt, jos tämä kehitys jatkuisi nykyisen pandemian jälkeenkin. Organisaatiot ovat nyt huomanneet, että se on (kustannus)tehokas tapa neuvotella. Mielestämme se ei korvaa kokonaan fyysisiä kokouksia, mutta videoneuvottelut ovat tulleet jäädäkseen. Tällaiset sovellukset vain lisäävät kaistanleveyden kysyntää. Tunnetun amerikkalaisen markkinatutkimusyrityksen IDC:n mukaan maailmanlaajuinen datankulutus on jopa 175 biljoonaa gigatavua vuoteen 2025 mennessä. Tämä ei muuten johdu pelkästään videodatasta, vaan myös esineiden internetin (IoT, toim.) sovellusten käytöstä ja 5G-verkkojen käyttöönotosta mobiilidatan siirrossa. Jälkimmäisessä tapauksessa ihmiset ajattelevat usein, että kiinteää verkkoyhteyttä ei tarvita, mutta lopulta kaikki 5G-data on siirrettävä datakeskukseen ja sieltä pois. Ja se on mahdollista vain kiinteän valokuituliitännän kautta.
Verkosto on mahdollistaja
5G-, IoT- ja edge computing -tekniikoiden (tietojen käsittely mahdollisimman lähellä lähdettä) laajamittainen käyttö varmistaa myös, että teleyritykset jatkavat kuituverkkonsa nopeaa laajentamista. Se tarkoittaa myös, että teleyritysten ydinsovellusten monimutkaisuus kasvaa. Drury: Digitaalisen infrastruktuurin laajentaminen edellyttää kaikkien maassa olevien omaisuuserien, sekä valokuitukaapeleiden että kaiken muun, sähkö- ja vesiputkista lähtien, tarkkaa rekisteröintiä. Coconin kaltaisen sovelluksen rooli tulee siten entistä tärkeämmäksi, kun on kyse kustannustehokkaasta palvelujen tarjoamisesta. Televiestintäyritysten ydinverkoista syntyy suuria määriä monimutkaista dataa. On ratkaisevan tärkeää, että ne poimivat relevantin tiedon reaaliajassa, jotta ne voivat tehdä parempia operatiivisia päätöksiä sen perusteella. Ennustan myös, että operaattorit tarjoavat yhä enemmän lisäpalveluita ja -tuotteita perinteisten yhteyspalveluidensa lisäksi. Esimerkiksi päästä päähän -kyberturvapalveluita. Niitäkin kysytään yhä enemmän organisaatioissa.
Loppujen lopuksi verkosto on vain mahdollistaja. Kyse on siitä, mitä lisäarvoa voit tarjota.
