Alankomaat saa korkeat pisteet innovaatioissa

Alankomaiden hallitus saattaa ottaa suuremman roolin talouden elvyttämisessä

Lataa artikkelin PDF-tiedosto täältä. Alankomaat sijoittuu edelleen korkealle erilaisissa innovaatioita ja kilpailukykyä mittaavissa listoissa. Siitä huolimatta ei ole syytä tyytyväisyyteen. Kotitalouksien digitaalisen infrastruktuurin osalta Alankomaat on jo jäänyt jälkeen esimerkiksi Portugalista ja Ruotsista. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että Alankomaiden yritysmarkkinat sijoittuvat edelleen korkealle digitaalisen infrastruktuurin osalta, sanoo Kees Jonker, toimitusjohtaja hollantilainen ohjelmistovalmistaja ja verkkoinfrastruktuurin asiantuntija Speer IT.

Digitointiasteikon sijoitusten lasku

Amerikkalaisen Cornellin yliopiston ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön vuosittain laatimassa Global Innovation Index -indeksissä Alankomaat on ollut viime vuosina viiden parhaan joukossa. Suuntaus näyttää kuitenkin olevan laskeva: kun Alankomaat oli vuonna 2018 toisella sijalla, se putosi vuonna 2019 neljänneksi. Sveitsi on muuten ollut Global Innovation Index -indeksin mukaan maailman innovatiivisin maa vuodesta 2015 lähtien. Mikä aiheutti laskun? Arvostetun listan laatijat tunnistivat useita tekijöitä. Yksi näistä on se, että muut maat ovat edellä digitaalisen infrastruktuurin ja erityisesti valokuituverkkojen osalta. Vuosien ajan valtakunnallinen verkkoinfrastruktuuri on ollut etu, jonka ansiosta Alankomaat on erottunut positiivisesti muista maista. Se perustui kuitenkin usein vielä kuparijohtimiin ja koaksiaalikaapeliyhteyksiin. Kuitukaapeliverkkojen osalta Alankomaat on nyt kaukana jäljessä esimerkiksi Portugalista, Espanjasta ja Ranskasta, pelkästään Euroopassa. Laajakaistayritysten maailmanlaajuisen toimialajärjestön Fiber To The Home Councilin Euroopan osaston tutkimuksen mukaan 97,8 % espanjalaisista ja 99,2 % portugalilaisista kotitalouksista voi nyt hankkia kuitukaapeliliittymän. Alankomaissa tämä osuus on alle 50 prosenttia.

Rajoittavan etumatkan sääntö

Jo kahdenkymmenen vuoden ajan ohjelmistovalmistaja Speer IT on kartoitannut verkkojen sijainteja Alankomaissa ja ulkomailla käyttämällä apuna Cocon-sovellus ja siihen liittyvä tietokanta. Tämän kokemuksen ja tietämyksen perusteella toimitusjohtaja Kees Jonker tietää paremmin kuin kukaan muu, miten asiat on syytä nähdä oikeassa perspektiivissä. ”Tärkein syy Alankomaiden aseman heikkenemiseen erilaisissa ranking-listoissa on se, että noin kaksikymmentä vuotta sitten täällä investoitiin paljon kuluttajille tarkoitettujen koaksiaalikaapeliverkkojen rakentamiseen. Tuolloin koaksiaalikaapeleita käytettiin paljon laajemmin kuin ”vain internetyhteyksiin”; niitä voitiin käyttää myös puhelin- ja televisioinfrastruktuurina. Tämän seurauksena kuituoptisen verkon asentamisen tarve oli huomattavasti pienempi kuin muissa maissa. Espanjassa ja Portugalissa koaksiaalikaapeleita ei otettu laajamittaisesti käyttöön. Niissä alettiin heti käyttää kuituoptista verkkoa laajakaistainternetyhteyden infrastruktuurina. Voidaan sanoa, että Alankomaat joutui siksi kärsimään kuluttajamarkkinoiden rajoittavasta etumatkan säännöstä tällä alalla. Nyt voidaan nähdä, että koaksiaalikaapeliteknologia on alkanut törmätä tiettyihin rajoituksiin, kuten tiedonsiirron enimmäisnopeuteen. Se on nyt noin 1 Gbp/s. Nämä rajoitukset eivät koske valokuitua. Esimerkiksi valokuituverkoissa on jo saavutettu 48 terabitin sekuntinopeudet. Eikä loppua ole vielä näkyvissä.

Tarve on suuri

Alankomaissa on suuri tarve nopeuttaa valokuituverkkojen käyttöönottoa. Yksi tämän taustalla vaikuttavista tekijöistä on suunniteltu 5G-standardin käyttöönotto mobiiliviestinnässä (dataviestinnässä). Käytettävät vastaanotto- ja lähetysasemat on liitettävä nopeisiin, symmetrisiin valokuituverkkoihin. Tämä johtuu osittain siitä, että uuden mobiilistandardin myötä suurempia datamääriä siirretään suuremmilla nopeuksilla. Vanhat verkot (kuten kuparijohtimista koostuva infrastruktuuri) eivät yksinkertaisesti pysty tähän. Kriitikot kuitenkin sanovat, että valokuituverkon käyttöönotto ei tapahdu riittävän nopeasti. Kees Jonker toteaa, että on todellakin muutamia esteitä, jotka on ylitettävä. ”Ensinnäkin on investointikynnys. Valokuituverkon asentaminen on kallista. Se on lopulta saatava takaisin. Ja se ei ole heti mahdollista kaikkialla, kuten niin sanotuilla syrjäisillä alueilla, joilla väestötiheys on pienempi. Sitten on vielä kuluttajille tarkoitettujen valokuituverkkojen fyysinen asennus. Voidaan havaita, että teleoperaattorit ovat toisinaan toistensa tiellä. Ne ovat päättäneet kaivaa omat kaapelit maahan, vaikka siellä on jo toisen osapuolen asentama kaapeli. Meidän pitäisi todella lopettaa tämä käytäntö televiestintäalalla. Se hidastaa asioita ja on myös tarpeettoman kallista. Näen hallitukselle roolin tässä: selkeän digitalisointivisioinnin pohjalta se voisi luoda oikeudellisen kehyksen, joka edistäisi valokuituverkon asentamista. Tähän voisi kuulua sopimuksia olemassa olevien kaapeleiden jakamisesta. Pelkästään tämä voisi nopeuttaa valokuituverkon käyttöönottoa Alankomaissa noin kaksikymmentä prosenttia.

Keskushallinnon ohjausrooli tarpeen

Mitä Kees Jonker uskoo Alankomaiden tarvitsevan, jotta se voi edetä talouden ja yhteiskunnan digitalisoinnissa? ”Tärkeintä on, että on motivoituneita ihmisiä, joilla on paljon tietoa, myös teknologian alalla. Digitaalinen infrastruktuuri ei pitäisi olla keskustelunaihe. Minusta se on sama asia kuin kaasun ja sähkön saatavuus aiemmin. Alankomaiden hallitus päätti tuolloin, että kaikki kotitaloudet on liitettävä kaasu- ja sähköverkkoihin. Se oli edellytys. Sama pätee tulevaisuuden kuituoptisiin verkkoyhteyksiin. Saksassa hallitus on todella ymmärtänyt tämän. Monissa paikoissa he ovat todella jäljessä Alankomaista: he käyttävät jopa vanhoja analogisia modeemeja internetiin pääsemiseksi. Tämä aiheuttaa jopa maaseudun autioitumista. Nuoret muuttavat pois, koska he eivät voi työskennellä näissä olosuhteissa. Saksan hallitus päätti siksi toimia digitalisaation edistäjänä. Alankomaiden keskushallinnon tulisi tehdä samoin. Ei vain tarkastelemalla tarkasti esimerkiksi tarpeettomien kaivutöiden ehkäisemistä, vaan myös pyrkimällä yhdenmukaistamaan kuntien ohjeita ja prosesseja. Esimerkiksi päällysteen korjauskustannukset vaihtelevat tällä hetkellä kunnittain, kuten aiemmin vaihtelivat kattoikkunoiden asennuksen lupien osalta. Keskushallinto yhdenmukaisti lopulta tämän. Sama voitaisiin tehdä esimerkiksi korjauskustannusten osalta. Se helpottaa teleoperaattoreiden työtä laajentaa valokuituverkkojaan yksiselitteisellä tavalla. Ja se myös nopeuttaa sitä.

Liiketoimintamarkkinat kukoistavat

Huolimatta hieman synkistä uutisista, jotka koskevat valokuituverkon asentamista hollantilaisiin kotitalouksiin, tilanne ei todellisuudessa ole lainkaan synkkä. Alankomaat on esimerkiksi edelleen yksi maista, joissa yritysmarkkinoilla on parhaat mahdollisuudet nopeaan verkkoyhteyteen, myös valokuituverkon kautta. Euroopan unioni on vahvistanut tämän äskettäin. EU tutkii vuosittain jäsenmaiden digitaalitalouden ja -yhteiskunnan tilaa. Tämä digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) tarkastelee muun muassa digitaalisen infrastruktuurin laatua ja yritysten digitaalista aktiivisuutta. Viimeisimmässä DESI-indeksissä Alankomaat on neljännellä sijalla Suomen, Ruotsin ja Tanskan jälkeen. On totta, että Alankomaat on pudonnut yhdellä sijalla edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tämä johtuu siitä, että muun muassa nopean 5G-standardin taajuusjakauma mobiiliviestinnälle (dataviestinnälle) on vasta alkamassa tänä vuonna. Skandinavian maat ovat jo tehneet tämän. Speer IT:n toimitusjohtaja Jonker vahvistaa, että Alankomaat on johtavassa asemassa nopeiden yhteyksien yritysmarkkinoilla. ”Katsokaa vaikka sitä, että suuret IT-yritykset, kuten Google ja Microsoft, rakentavat datakeskuksiaan tänne. Tämä johtuu osittain siitä, että täällä on hyvät, luotettavat ja tiheäverkkoiset valokuituverkot, jotka on tarkoitettu yrityksille ja viranomaisille. Kilpailu teleoperaattoreiden välillä yritysten valokuitumarkkinoilla on myös kovempaa kuin kuluttajamarkkinoilla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että verkkoa laajennetaan enemmän. Joten yritysmarkkinoilla Alankomaiden asema ei minusta näytä niin synkältä.”

Kuluttaja- ja markkinaviranomainen haluaa lisää valokuitua

Alankomaiden kuluttaja- ja markkinaviranomainen (ACM) on todennut, että Alankomaat voi parantaa kuituverkon kattavuutta. Syksyllä 2019 sääntelyviranomainen teetti markkinatutkimuksen kuituverkon tilanteesta Alankomaissa. Tutkimuksen tulosten perusteella ACM totesi, että ”kuituverkon laaja käyttöönotto on välttämätöntä, jotta tietoliikenneverkot ovat tulevaisuudenkestäviä”. Tai kuten ACM itse totesi: ”Kuituoptiset yhteydet tarjoavat kuluttajille suuremman valinnanvapauden. Kuituoptista verkkoa tarvitaan myös vastaamaan kasvavaan kaistanleveyden kysyntään nyt ja tulevaisuudessa.”

Asiaankuuluvat linkit:

Globaali innovaatioindeksi 2019 https://www.globalinnovationindex.org/about-gii#framework CBS ICT-käyttö 2018 https://longreads.cbs.nl/ict-kennis-en-economie-2019/ict-gebruik-van-huishoudens-en-personen/ CBS ICT-käyttö 2018 (yhteenveto) https://longreads.cbs.nl/ict-kennis-en-economie-2019/samenvatting/ Globaali kilpailukykyraportti 2019 (Maailman talousfoorumi) https://www.weforum.org/reports/global-competitiveness-report-2019 Kymmenen innovatiivisinta maata 2019 (Maailman talousfoorumi) https://www.weforum.org/agenda/2019/10/these-are-the-worlds-10-most-innovative-economies/ DESI 2019 (Euroopan unioni) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/desi DESI 2019 -televiestintää koskevat tulokset (Euroopan unioni) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/desi-report-2018-telecoms-chapters